Menntiin aamulla Heidin kanssa takaisin Jennerille ja tekemän pieni patikointi vuoristossa. Otettiin homma rauhakseen ja ihailtiin maisemia.
Pikaisen virkistäytymisen jälkeen suuntasimme katsomaan Hitlerin vuoristomajaa Kehlsteinhausia eli Kotkanpesää. Pääsimme autolla vainnosan matkaa. Siitä ylöspäin piti jatkaa varta vasten järjestetyllä bussikuljetuksella. Reitillä oli ensin portti, sitten useampi tunneli. Tie oli kapea ja nousi korkealle. Ei ihme että Aatu sai viettää siellä rauhallisia päiviä. Kehlsteinhausilta oli upeat näkymät sekä Königseelle että Salzburgin suuntaan tasaisemmille maille. Rakennus itsessään toimi ravintolana. Yksityisiä tiloja ei oltu museoitu joten niitä emme päässeet näkemään. Yhdellä seinällä oli esillä kuvia mm. talon rakennusvaiheista. Mietimme onko olemassa kovin montaa vaihtoehtoa ketkä rakensivat talon. Tuskin, eikä se tuntunut kovin miellyttävältä. Ei myöskään ajatus siitä mitä heille mahtoi käydä urakan päätyttyä.
Se vaellusreirti jonka alusta kävin huiputtamassa vuoren toissapäivänä olisi päättynyt näille tienoille. Olisi mahtavaa kulkea se päästä päähän, mutta tällä kokemuksella sen yksin vielä liikaa. Joudun siis jättämään sen ehkä joskus -listalle.
Hotellin edestä voi muuten nähdä Kotkanpesän. Se erottuu juuri ja juuri näyttäen ensisilmäykseltä vuoren huipulta. Se on kuvassa vasemmanpuoleisimman paljashuippuisen vuoren huipulla. Oikenpuoleisin vuorista on se jonka huiputin.
Hitlerin huvilalta palatessamme kävimme syömässä valtavat annokset kiinalaista naapurikylässämme sekä Lidlissä täydentämässä eväsvarantoja. Vaikka kello on vasta vähän, alamme molemmat olemaan jo kokolailla puhki. Huomenna taas uudet kuviot :)
