Zagreb - Split

Vähiten lempparipäivä tähän mennessä. Oikeastaan kaikkien muiden päivien vastakohta. Olemme ehjinä ja perillä, mitään kamalaa ei ole sattunut mutta silti. Alku meni hyvin. Aloitetaan aamusta.

Herättiin ajoissa, laitettiin tavarat kasaan ja syötiin aamupala. Heidi laittoi meille matkaeväät ja tiskasi sillä välin kun hain auton. Ajoimme suoraan rannikolle, koska olin kuullut että rantaa pitkin kulkeva tie olisi yksi Euroopan kauneimmista. Se olikin upea! Tie myötäili rannikkoa mutkitellen kylien läpi. Heti alkumatkasta kävimme uimassa. Ajoimme yli kolmanneksen päivän matkasta 50-70km tuntivauhtia ja nautimme maisemista. Välillä avasimme ikkunat kokonaan ja nautimme lämpimästä ilmasta, välillä nautimme auton ilmastoinnista. Lopussa huristelimme taas moottoritietä.

Ennen Splitiin tuloa kävimme katsomassa Trogirin pientä ja vanhaa kaupunkia joka sijaitsee pienellä saarella. Sen katukivet olivat hioutuneet vuosien saatossa kiiltäviksi ja liukkaiksi. Kaupunki oli suloinen, mutta ei niin erittinen Venetsian ja Veronan jälkeen. Erilainen toki, mutta sellainen vanha välimerellinen kaupunki.

Sieltä ajoimme Splitiin. Tapasimme majoituksemme isännän majapaikan osoitteessa. Hän oli kovin ylitsevuotavan ystävällinen ja ilahtunut että olimme perillä. Se vaikutti hassulta. Pian selvisikin että varauksessa oli pieni ongelma. Hänen Iitin oli kuulemma luovuttanut vahingossa meille tarkoitetun huoneen jolöekin toiselle, joten meille oli järjestetty paikka muualta. Kuulemma täysin vastaava. Ajoimme jonkin aikaa kauemmas rannasta ja keskustasta. Ei kovin kauas, mutta kauemmas. Meitä oli vastassa suloinen vanhempi rouva joka puhuu ainoastaan kroatiaa ja saksaa. Meille oli varattuna huone joka oli sittenkin kuulemma parempi kuin alunperin oli tarkoitus. Hmm, senhän piti olla saman arvoinen... Huone on pieni. Siihen mahtuu juuri ja juuri parivuode. Katto on vino ja kovin matala toisesta päädystä. Meille on annettu peitoksi yksi iso aluslakana. Huoneessa on vessa ja suihku sekä pääsy pienelle parvekkeelle. Ilmastointi piti olla mutta ei ole. On tuuletin. Ilmastointi on viereisessä huoneessa mikä on yhteistä tilaan parikymppisten tanskalaismiesten kanssa. Ovi on pakko pitää auki jotta saamme ilmaa. Harmitti koska en minä tällaista varannut.

Paikan emäntä selitti meille kuinka meidän tulee pitää parvekkeen ovi kiinni ja ilmastointi päällä että ilma on hyvää. Ilmastoinnin kaukosäädin tulee jättää yhteiseen tilaan jotta kaikki voivat käyttää sitä. Tämä nyt oli aika selvä homma muutenkin. Ajattelimme että kyllä tästä selvitään.

Kuvassa käytännössä koko huone. Sänky on itse asiassa kova vuodesohva, suunnilleen 140cm leveä.

Lähdimme uimaan ja syömään. Merivesi oli ihanan lämmintä ja siinä oli mukavaa lillua hetki. Valitsimme rannalta ravintolan jonka menu näytti mukavalta. Paikka ei näyttänyt kummalliselta, mutta eihän se aina kerro ruuan laadusta. Nyt olisi ollut hyvä uskoa silmiään jo siinä vaiheessa. Tilasimme aluksi drinkit. Ne maistuivat viinalle ja esanssille. Ei sille millaisiksi ne listalla kuvailtiin. Tilasimme alkuun salaatit, pääruuaksi pasta frutti di mare ja ruuan kanssa valkoviiniä ja vettä. Heidin salaatissa oli kastiketta ainakin kahden, ellei kolmen salaatin edestä. Minun salaattini oli kuiva. Mausteteline tuotiin pöytään mutta sen tahmea öljupullo oli tyhjä. Ok, salaatit nyt meni sellaisina koska nälkä oli kova. Sitten saimme pääruuat. Pasta oli ylikypsää lötköä ja meren herkut purkista. Ei niin herkkua. Eniten maistui tomaattikastike. Söin sen verran ettei ollut enäö nälkä, koska enempää ei tehnyt mieli. Viinin saimme pöytään kun pyysimme sitä uudelleen. Saimme punaviiniä, joka toki vaihdettiin valkoviiniksi. Tuli siis kokonainrn pullo. En osaa kuvailla miltä viini maistui, mutta hyvää se ei ollut. Kumpikaan ei saanut juotua edes lasillista. Vettä emme saaneet missään vaiheessa. Laskun saimme kun pyysimme, ja summa täsmäsi pöytään tuotujen kanssa.

Matkalla huoneelle haimme kioskilta limut, koska oli jano. Ne taitavat olla tähän mennessä ainoat asiat tässä kaupungissa jotka ovat olleet lupausten mukaiset. Ne, aurinko, meri ja lämpötila.

Sillä välin kun kävimme syömässä joku oli käynyt huoneessamme. Ikkuna ja parvekkeen ovi oli avattu ja ilmastointi suljettu. Kaukosäädintä ei ollut missään. Kävin hakemassa emännän. Hän ymmärsi sanan problem ja viittasin hänet mukaan. Mieskin tuli. Siia tämän emännän mies, ei se jolta olimme alunperin vuokranneet huoneen, ja joka olisi puhunut englantia. Mies kertoi avanneensa oven että saamme "good air". Sain heidät myös käynnistämään ilmastoinnin. Mitta tuli silti täyteen.

Lähetin tekstiviestin alkuperäiselle vuorkaisännällemme. Kerroin ettemme ole tyytyväisiä tähän, ja että haluamme huomenna uuden majoituksen. Sellainen järjestyikin yllättävän helposti. Ei tarvitse maksaa ekstraa. Huoneistossa pitäisi olla ilmastointi. Sopimuksen mukaista ilmaista pysäköintiä meille ei voida luvata. Ymmärrän että se on hankalaa koska huoneosto sijaitsee keskustassa. Yritän vielä neuvotella siitä huomenna, koska tästä on ollut meillä pahaa mieltä ja turhaa vaivaa. En tiedä yritettiinkö meitä vedättää tänään vai vapautuuko huone vasta huomenna. Nyt on pääasia että pääsemme huomenna asiallisempaan ja sopimuksen mukaiseen majoitukseen. Ehkä saamme nukuttuakin tänä yönä.

Loppuun vielä pari kuvaa rannalta. Eiköhän tästä vielä hyvä tule...